ovat nämä mamman mielestä – tietenkin mun nuoruuden ajoilta. Varsinkin tuossa ensimmäisessä mamma on näkevinään mun ”persoonan”, en tiedä miten eikä se itsekään, mutta niin se vain sattuu olemaan – eli tämmöinen terhakka, pirtsakka, aina mukana kaikessa -tyttönen siinä kuulemma näkyy. Sellainenhan mä olen vieläkin, vaikkei se enää oikein saa sitä vangittua kuviin.
 | |||
| kun ystäviä tuli kylään mä kiipesin mamman olkapäälle kuuntelemaan niiden juttuja |
Saila sai mamman funtsimaan näitä ihania kuvia-asioita. Mun lapsuudesta ennen blogin aloitusta ei ole paljon kuvia, mutta ne muutamat ovatkin sitten sitä tärkeämpiä.
Olitpa sä ihana minikissa-Minni!
VastaaPoistaIhana pikkuinen!
VastaaPoistaOoppa ollu pikkunen! Ja näpsäneito :-)
VastaaPoistaHyviä katseita! :)
VastaaPoistaVoi hyvänen aika miten me ollaan oltu pieni :)
VastaaPoistaOli se niin pikkuinen ja ihana riiviö :)
VastaaPoistaOnpas tänne tullut kaksi kirjoitelmallista ihania kuvia sillävälin kun me ei olla ehditty paljon blogeja katsella!
VastaaPoistaNuo edelliset on kyllä aurinkoisia. Kyllä kissan kuuluu aurinkoon hakeutua, niin se on! Ja sitten nämä! Pikku-Minni! Oletpa ollutkin pieni tyttö ♥ Mutta tuo ensimmäinen on jotensakin kuvaava, tomera tyttö ja häntäkin näyttäisi olevan pystyssä. Varmasti sun ihminen teki jotain, mikä vaati ehdottomasti valvontaa ja työnjohdollisia tehtäviä ;)
Pikkuruinen adhd-riiviö Minni oli - ja niin suloinen.
PoistaOi mikä söpöläinen - jo pienestä pitäen !
VastaaPoista