Mitä

tuo mamma sanoo! 

Puhuuko se taas laihduttamisesta?

Se sana on kuule sopimaton ja kielletty tässä huushollissa.

Jos raksubaari ei ole pysyvästi auki, ei olla kavereita enää.

Mun muodot ovat moitteettomat, joku muu ehkä voisi hieman vilkaista peiliin.

 

Murkinaa mun pöytään!

Tarkistus

Me käytiin taas CatVetissä tarkistuttamassa, miten mun vointi on edistynyt kahden viikon lääkekuurin jälkeen.                                               

Aika väsynyt olen ollut monena päivänä, ilmeisesti Tramalin vaikutuksesta, vaikka niin pienen murusen oonkin sitä saanut. Muuten olen ihan kuin ennen, mutta korkealle en vieläkään hyppele.

Lääkäritäti tunnusteli mua taas tarkkaan ja huomattiin, että aristelin edelleen vasenta etutassua sekä selkää määrätystä kohdasta.  

Päätettiin ottaa pari röntgenkuvaa tassusta ja selästä ja tarkistaa verestä maksa-arvot, jotka olivat olleet vähän koholla.

Tietysti mut piti rauhoittaa veren ottoa varten kun en kerta kaikkiaan suosiolla sitä luovuta.

Maksa-arvot olivat palautuneet normaalille tasolle, eikä kuvissa ei näkynyt mitään vikaa selässä ja tassussa. On mahdollista, että tassu on vähän venähtänyt ja selässä välilevyn pullistumaa, mutta näiden pitäisi parantua vähitellen. Mamma tarkkailee.

Tramal jätettiin onneksi pois ja mä olen jo paljon virkeämpi.

Mutta nyt koittaa kovat ajat – laihduttaminen! Aina auki ollut raksubaari suljetaan!

Mamma osti lääkäriltä Hill’s Prescription Diet Metabolic Weight Management -raksuja, joita mä saan nyt kolme kertaa päivässä, ja välillä vähän muita Hill’s Metabolic -ruokia.                                      

Katsotaan mitä se meinaa tehdä kaikille niille herkkuraksuille, joita täällä on varastossa...

Se, mikä ei muutu, on mun hellitteleminen :)                                 

Herkkusuu

Mamma, nyt ei oikein maistuisi tavalliset ruoat.                                             

Oisko mitään muuta.               

  Nyt alkoi lyyti kirjoittaa. Ihanat Cosmat maistuu aina.

   

                                                                             

                                                                On namia.

Anna

mun haistaa!

Mä haluan aina haistella kaiken mitä mamma laittaa keittiössä. Harvoin kuitenkaan syön mitään, kuten en nytkään tuota jauhelihaa. Se harmittaa mammaa. Mutta nirso mikä nirso.

                                                                          

Menin sitten syömään mun salaattejani mieluummin.

Ja myöhemmin mamman syliin parvekkeella.

Arvonnan voittaja on...

Deluxe PrimaCat -kissanruokapaketin arvonta päättyi blogissamme eilen illalla. Osallistujia oli 34 ja valinta tehtiin Random.orgin avulla. Voiton vei numero 19 eli

                                                                     Me Like

Onneksi olkoon, Me Like!  Toivottavasti sapuskat maistuvat KarkkiKaksosille.

Lähettäisitkö vielä sp-osoitteesi.

Kiitos kaikille osallistujille! Näitä PrimaCat-arvontoja on vielä muissakin blogeissa, joten onnea niissä.               

Deluxe PrimaCat (arvonta!)

PrimaCat tarjosi meille jokin aika sitten testattavaksi heidän Deluxe -uutuustuotteitaan.

Mamma kiinnostui asiasta, mutta kertoi markkinointikoordinaattorille, että kyseessä on sitten erittäin nirso kissa

Paketti oli hieno ja täynnä monenlaista ruokaa. Mä nuuskin sen tarkkaan ja leikin pitkään mukana olleella kivalla lelulla.                       

Seuraavina viikkoina mulle tarjoiltiin vuorotellen raksuja ja märkäruokia. Ja kuten mamma arvasi, vehnättömät raksut tekivät paremmin kauppansa, ja niistä erityisesti Turkey Light -raksut. Märkäruoista en ole koskaan oikein välittänyt, eivätkä pateet maistuneet nytkään, vaikka ne mamman mielestä olivat ihan herkullisen näköisiä ja olisivat sisältäneet jopa 70% aitoa lihaa.

 

Me saadaan järjestää lukijoille arvonta, jonka voittajalle PrimaCat lähettää samanlaisen suuren ja hienon Deluxe -paketin! 

Kannattaa siis osallistua. Aikaa on 16.8. klo 18.00 asti.

Osallistuminen tapahtuu laittamalla alle kommentti sähköpostiosoitteen kera. Jos et ole rekisteröitynyt bloggerin käyttäjä, laita lisäksi nimimerkki tai etunimi.

Ihan priima juttu

Mulle tuli PrimaCat'ilta nätti paketti täynnä niiden Deluxe -ruokia maisteltavaksi. Ensimmäiseksi mua kiinnosti tietenkin kiva lelu, joka oli päällimmäisenä paketissa. 

Noihin ruokiin me palataan myöhemmin, kun mä olen ehtinyt maistella niitä. Ja elokuussa me järjestetään teille lukijoille arvonta, jonka voittaja saa PrimaCat'ilta tällaisen samanlaisen herkkupaketin. 

sä oot ihan mun näköinen

Arkikuvahaaste 1/5: Ruokaa pallosta

Keltsu Nethel-Estel -blogista laittoi meille arkikuvahaasteen, kiitos! 
Tässä kerrotaan siis viidestä päivästä kuvin ja sanoin.

Tänään mun eteeni vierähti tuollainen sininen pallo. Vähän mä ihmettelin mitä sillä piti tehdä.   

Mamma kieräytti sitä hieman ja sieltä tipahti mun herkkuraksuja Cosmia! 
Sitten mä osasin tietysti jo itsekin, oon aika nopea oppimaan.  

mutta laitetaanhan ne raksut takaisin kippoon kuitenkin?

Salaattisyöppö

Mä olen aivan mahdoton salaattisyöppö. Mamma toi hiljattain mulle kaksi sen siskon kasvattamaa rönsyliljaa ja nyt se alkaa jo huolestua, että ne on pian syöty. Mä napsin niitä niin hurjaa vauhtia.

Ei se ole mikään huono juttu kuitenkaan. Mun masu toimii hyvin ja menee pitkiä aikoja, että tulee mitään oksuja. Viimeisestä on varmaan jo muutama kuukausi.

Muuten mä olenkin sitten hyvin nirso ruokailija. Meillä luetaan ihmetellen ja ihaillen mitä kaikkea muut kissat syövät. Mamma on pitkään yrittänyt saada mun ruokavaliota laajennettua, mutta luopui vähitellen toivosta. Tosin joskus vieläkin mulle yritetään ujuttaa jotain uutta, kuten nyt viimeksi Zooplussalta Catz Finefood -pusseja, kun joku kehui niitä. Heti pussin avattuaan mamma arvasi, etten mä syö sitä. Se haisi pahalta ja kaikki mikä sen mielestä haisee pahalta, on munkin mielestä pahaa. Nekin pussit heitetään taas pois, kuten on tapahtunut niin suurelle määrälle ruokaa vuosien varrella.
                   

                                                                    

Meillä voi olla

katkispäivä ihan milloin vain. Mutta mun katkarapu onkin vain tällainen muovinen kun mä en välitä yhtään niistä oikeista - mamman harmiksi. Tän kanssa mä leikin usein - välillä se menee johonkin piiloon, mutta ilmestyy aina takaisin.

Mamma hemmottelisi mua kuitenkin kauhean mielellään ihan oikeilla katkaravuilla. Tai edes jollain herkkuruoalla, mutta mä huolin niitä vain ihan vähän aikaa ja sitten kyllästyn. Ei kuulemma löydy toista yhtä nirsoa kissaa. Se ihmettelee kuinka mä voin voida niin hyvin niin tylsällä ruokavaliolla: vain raksuja ja mieluiten vain yhtä lajia vaikka tarjolla olisi ollut vaikka minkälaisia. Niitä muita on sekoitettu myös mun suosikkiini, mutta mulla on tarkka nenu. Tai sitten tarjotaan vain vääriä raksua ja odotetaan, että nälkä pakottaisi mua syömään, mutta mä oon aika sinnikäs ja napsin vain ihan pikkuisen. Tosin viime aikoina mä oon alkanut lipsua tässä, on tullut syötyä vääriäkin raksuja, kuulemma terveellisempiä. Märkäruoista en välitä yhtään, litkin niistä vain nestettä ja jätän ruoan. Mutta kaikenlaisia ruokia laitetaan kuitenkin mun eteeni välillä ihan kokeeksi.

Kasvattajatäti kertoi aikoinaan, että mun äitini on samanlainen raksujensyöjä ja voi hyvin, mutta ei se oikein lohduttanut mammaa, joka olisi halunnut monipuolista ruokaa syövän kissan.
Eläinlääkärikäynneilläkin mamma on valittanut mun syömisestä, mutta kun ne tutkii ja toteaa, että mä oon hyvässä kunnossa niin niiden mielestä ei ole ongelmaa. Ne sanoo, että raksut ovat nykyisin niin hyviä että niistä saa tarvittavan ravinnon. Jokin aika sitten mulle tehtiin perusteelliset tutkimukset Felinassa ihan vain yhden pikkujutun takia mistä mamma huolestui (se on kova huolestumaan musta) ja lopputulos oli että terve kuin pukki - höh... Silti mamma ei ole yhtään tyytyväinen ja syöttää mulle vitamiineja. Ja vahtii mun vointia. Ja lellii, tietysti.

On kyllä yksi kurja juttu, joka mulla on ollut ihan pienestä saakka. Mutta siitä myöhemmin vähän enemmän.