Kattihaaste #16: Istumapaikka

Kattihaaste. 

Väittäisinköhän, että tämä on mun vakioistumapaikkani? No ei, mutta kyllä mä aina välillä istuskelen ovilla.

                           

Tämä taitaa kuitenkin olla se tavallisin istuntopaikka ja asentokin melkein joka kerta – pää nätisti kallellaan. Se lisää ihmeesti tehoa kun mä nau'un mammaa rapsuttamaan. Se vähän ihmettelee mistä mä oon keksinyt ruveta käyttämään tätä keinoa juuri tässä muttei juuri muualla. Onkos teilläkin erityinen päänkallistuspaikka?

                                         

Tämä on myös tosi hyvä vahtitorni, koska siitä näkee eri suuntiin - olohuoneeseen, makuuhuoneeseen, keittiöön ja eteiseen. Mamman touhujahan on pidettävä silmällä.

Ja sitä paitsi siinä on kiva salaa peilailla itseään eteisen peilistä. Nyt pikkuisen kainostelin kun kuvattiin.

                                

Kun ei jaksa istua voi lösähtää mahalleen lepäämään.

   

Ja nyt mamma lopetat sen kuvaamisen !

                                                                          

Kattihaaste 7: Joulun taikaa

Meillä tapahtuu vähän kummia asioita näinä päivinä. Tänne ilmestyy eri paikkoihin kaikenlaisia outoja härpäkkeitä.

Tuollainen punainen pikku-ukko esimerkiksi kaatui mahalleen mun sohvalle. Se on kyllä vähän tutun näköinen, ehkä se on ollut täällä joskus ennenkin.

Sitten tuli tommonen talo, jonka sisällä palaa. No, eipä tarvitse ainakaan varoa mun viiksiä. Viime jouluna pari kappaletta pikkuisen kärähti kun oltiin kylässä. 

                                                      

Kaikista kivointa oli kuitenkin se kun mä lähetin meidän kavereille terveisiä korttien mukana - laitoin niihin mun tuoksuja ja ehkä vähän karvojakin. Ne tulee tykkäämään kun ne kerran tykkää musta niin kamalasti. 
 

Kattihaaste #6: Lavuaari

Mä osallistun tähän kattihaasteeseen kuvilla mun lapsuudesta - uusia kuvia ei oikein ole kun mä olen nyt iso tyttö eikä lavuaari enää kiinnosta niin paljon. Nykyään mä mieluummin kiipeilen kylppärissä korkeuksissa kaapin ja hyllyn päällä.

Kyllä mä kuitenkin istun vieläkin aina lavuaarin vieressä  seuraamassa tarkkana mamman puuhailuja niin kuin kaikkia sen hommia joka paikassa.

Hana auki !

tämä on mun paikka

ottaisin nyt torkut

                                            

Kissakuvahaaste 155: Pöytä

Meillä ei minkäännäköiset hiiret hypi pöydille vaan yks Minni fvon Gorgonzola eli mä. Alkuun mamma yritti opettaa mua pysymään poissa niiltä mutta eihän siitä mitään tullut. Enhän mä nyt vain lattialla halua pysytellä vaan kyllä ylemmäs täytyy päästä ja pöydätkin on vasta puolivälissä matkaa. On tosin yksi pöytä mille en hypi ja se on tiskipöytä. Sen mamma jotenkin kummasti sai iskostettua mun päähäni, en oikein ymmärrä itsekään. Se vain nosti mut sinnikkäästi joka kerta alas sieltä ja keittiön ovet pantiin aina kiinni kun olin yksin kotona. Nyt ei enää tarvitse kun se on huomannut, etten enää vilkaisekaan sinne päin. Outoa..

Tässä muutama kuva mun muilla pöydillä hyppimisistä.

oon aika pieni tässä

 Tästä tulee usein äkkilähtö...

kylässäkin päästävät pöydälle

Tämä on oikein mun kantapöytä

                              

Kissakuvahaaste 154: Matto

Värillä on väliä eli mä tykkään kieriskellä punaisilla matoilla, muun värisistä en niin välitä. Näillä on kiva pyöriskellä ja varsinkin kun näen mamman, mä kellahdan heti pitkälleni. Se on siitä aina niin huvittavaa.

Tässä väriasiassa olen samoilla linjoilla Naukulan Helmin  ja Mindyn kanssa. Näissä punaisissa on jotain taikaa.

pikkumatolla on kiva venytellä

eteisen pitkä matto on kaikista paras kelliskelyyn

tämä on joskus vinksin vonksin kun oikein kirmailen olohuoneessa

olohuoneen kelliskelymatto

Yhdellä mamman kaverilla on kissa, joka osoittaa mieltään pissailemalla matoille, mutta ei koskaan niiden tällaiselle punaiselle, sekin vaan halailee sitä. On nämä taikamattoja.