maanantai 29. heinäkuuta 2013

Nenähaaste

Mullakaan ei ole yhtään hassumpi nenä, joten mä osallistun myös tähän Myrsky-pojan nenän innoittamaan Täplätyttöjen haasteeseen.                                   
Tästä kulmasta mamma saa usein katsella mun nenää kun se alkaa kuvata. Katosta löytyy heti jännää katseltavaa...        
ihan virtaviivainen
joka asennossa
mamman käteen nojatessakin

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Salaattisyöppö


Mä olen aivan mahdoton salaattisyöppö. Mamma toi hiljattain mulle kaksi sen siskon kasvattamaa rönsyliljaa ja nyt se alkaa jo huolestua, että ne on pian syöty. Mä napsin niitä niin hurjaa vauhtia.

Ei se ole mikään huono juttu kuitenkaan. Mun masu toimii hyvin ja menee pitkiä aikoja, että tulee mitään oksuja. Viimeisestä on varmaan jo muutama kuukausi.
Muuten mä olenkin sitten hyvin nirso ruokailija. Meillä luetaan ihmetellen ja ihaillen mitä kaikkea muut kissat syövät. Mamma on pitkään yrittänyt saada mun ruokavaliota laajennettua, mutta luopui vähitellen toivosta. Tosin joskus vieläkin mulle yritetään ujuttaa jotain uutta, kuten nyt viimeksi Zooplussalta Catz Finefood -pusseja, kun joku kehui niitä. Heti pussin avattuaan mamma arvasi, etten mä syö sitä. Se haisi pahalta ja kaikki mikä sen mielestä haisee pahalta, on munkin mielestä pahaa. Nekin pussit heitetään taas pois, kuten on tapahtunut niin suurelle määrälle ruokaa vuosien varrella.
                   

                                                                    

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Jellonan hyökkäys

Tuollainen kamala leijona yritti käydä mun kimppuuni. 
 Mutta mä näytin sille.


 Nyt lähdet siitä huitsin nevadaan.
Mä oon hurrrja!

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Silmä tarkkana

mun on seurattava kaikkea mitä parvekkeella ja sen ulkopuolella tapahtuu.

                     
Välillä pitää käydä kurkkimassa ikkunalaudalta sisään, ettei siellä puuhata mitään mun tietämättäni. Mä suoritan huolella nämä valvomishommat, mikään ei jää huomioimatta. 

                                                                    

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Pieni sievä

kissa kävelee.

Mun ei tarvitse kuin kävellä mammaa kohti niin se on jo aivan
myyty. Se on niin helppo hurmata.                                        
P.S. Nyt nuo parvekelasien välit on tuollaiset aivan olemattomat. En mä noita onnistu enää suurentamaan ja pääse kävelemään reunukselle. Mokoma mamma.