on kivaa! Ei huimaa yhtään vaikka miten korkealle pääsisin, ovien päällä kiipeily esimerkiksi on oikein tämän tytön lempiharrastus. Ihan lattialta asti en sentään jaksa sinne hypätä, mutta onneksi löytyy pöytiä ja kaappeja, joilta voi jatkaa matkaa. Alastuloon huudankin sitten yleensä mammaa avuksi. Huokaillen se ressu aina tulee: “jaaha, joko taas, no tullaan, oota nyt vähän”. Mutta silloin se on kyllä aika vihainen kun illalla sen mentyä sänkyyn ja sammutettua valon saan joskus jostain kumman syystä päähäni kiivetä vielä kerran jonnekin ja saman tien nau’un sille sydäntäsärkevästi. Joskus se ei nouse vaan seuraa mitä sitten teen. No pääsenhän kyllä jotenkin alas, mutta se juttuhan siinä oli nostattaa mamma ylös.
 |
| seuraava kohde? |
 |
| onnistuisikohan? |
 |
| jeee ! |
 |
| kattoon? |
 |
| verhotangolle? |
 |
| keittiön yläkaapilla |
 |
| entä alas? |
Kylppärin peilikaapin päällys on erityisesti houkutellut, mutta kesti pitkään ennen kuin hoksasin miten pääsen sinne. Kerran mamma oli vähän varomaton ja kumartui lavuaarin ylle kun olin valmiina! Hyppäsin hänen selkäänsä ja siitä kaapin avonaisen oven päälle ja - kaapin päälle. Jihuu! Mamma päästeli vähän vihaisia sanoja : “samperin katti, nyt se sitten meni sinne“. Siellä olikin tosi kiva olla, lämmintä ja jännää. Olisin ollut vaikka kuinka kauan, mutta mamma oli taas eri mieltä ja yritti vetää minua alas mutta harasin kaikin voimin vastaan. Sitten se kiipesi ylemmäs ja kaappasi minut pois. Sen jälkeen se on pitänyt varansa kun huomaa, että mittailen sen selkää ilta- ym. toimilla. On sinne vielä kyllä päästävä.
 |
| jihuuu! |
 |
| hyvät näköalat täältä |
Jos makuuhuoneen yhden kaapin ovi jää hieman raolleen on Elfa-koreja pitkin on helppo kiivetä ylös ja taas oven päälle. Tuossa tähtäilen kattolamppua, onnistuisikohan…
Mamman autotallissa on jo jonkin aikaa lojunut tuollainen Zooplussasta ostettu korkeampi kiipeilypuu kuin nykyinen, mutta mamma & Co eivät ole vielä saaneet sitä pystytettyä. Täytyypä tässä ryhtyä kiipeilemään vieläkin enemmän ja ehkä verhojakin pitkin, jospa se sitten saisi sen laitettua.
Joo, kiipeily on parasta! Oven päällykset on just hyviä. Ja tietysti kaikki hyllyjen ja muitten päälliset, minne vaan kulkuyhteydet on jokseenkin kunnossa. Vessan peilikaapin päälle ei pääse (eikä mahtuiskaan, tulis liikaa meteliä jos yrittäis), mutta oletkos kokeillut roikkua ikkunan karmissa? Ja kerran meillä oli sellanen paksu ja jäykkä matto pystyssä rullalla tossa eteisen nurkassa, sitä oli hyvä kiivetä ylös!
VastaaPoistaTollasen kiipeilytelineen mekin haluttais, mutta ei ole kuin tavallinen matala :(
Ooo! Trapetsitaiteilija :D
VastaaPoistaNo mä hyppäsin kerran roikkumaan yhdestä verholaudasta mutta se oli kyllä tyhmä temppu, eihän sen päälle mahtunut. Mamma oli paikalla ja sen piti tulla taas pelastamaan mut siitä pälkähästä. Kyllä täällä huushollissa saisi olla korkeita kiipeilypuita vähän joka paikassa, täähän on MUN valtakunta.
VastaaPoistaIhana Tarzan-neito! Tai siis Jane...
VastaaPoistaKylläpä on aktiivinen kiipeilijätyttö.
Juu, se on kyllä aina tiirailemassa ylöspäin~;
VastaaPoistaHui kauhia, oletpa rohkea ja taitava! Ainut korkea paikka, jossa olen ollut, on kiipeilypuu. En ole vielä käynyt edes tiskipöydällä, mitä nämä ihmiset kummastelevat.
VastaaPoistaJopas jotain, Mindy, etkö ole ollenkaan utelias katsomaan miltä kaikki näyttää yläilmoista käsin? Suosittelisin ehdottomasti!
VastaaPoista:D
VastaaPoistaJa tämä kuvasarja on sitten ehdottomasti meidän kissoilta kielletty. Olet kyllä tosi taitava ja (uhka)rohkea!
Hih, nyt mä alan kuvittelemaan Cisua ja Totoa hyppimässä siellä ovien päällä! Jeee :-D
VastaaPoistaMeillä ei ole onneksi toistaiseksi menty ovien päälle, mutta eilen Cisu hyppäsi yhtäkkiä erään kaapin päälle ja Toto suuttui kauheasti: Jos on paikka, jonne hän ei osaa hypätä, ei sinne todellakaan muutkaan pompi! Sain pari kuvaa tilanteesta, laitan huomenna blogiin. :D
VastaaPoistaSitä odotellen!<3
VastaaPoista