sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Koti on

mun paras paikka. Mamma on viime päivinä ollut paljon liikkeellä, välillä yhden yön ja päivänkin ja mut vietiin silloin tuttuun kyläpaikkaan hoitoon. Vaikka siellä on kyllä ihan mukavaa ja musta pidetään hyvin huolta, mä olin vähän levoton enkä meinannut millään saada nukuttua. Oli kiva päästä taas omaan kotiin, jossa mulla on omat rutiinit. Mä oon tarkka mun rutiineista, mamma naureskeleekin, että mulla on samat proseduurit joka päivä. Mä pompotan mammaakin aina samalla lailla, varsinkin aamuisin meillä pitää tehdä määrätyt kuviot, että päivä alkaa hyvin.
 
Täällä on ollut monenlaista ilmaa - satoi, oli vain harmaata, sitten ihan paistoi, oli taas harmaata ja taas se paistoi.  Mä tietysti seurasin niitä ilmoja mun parvekkeella.


nyt paistaa

vähän liikaakin mulle

mitäs tuolla on?

ja tuollakin?
nyt tuo tarkkailu väsyttää

ihan nukuttaa
ohhoijaa

happea!
            

4 kommenttia:

  1. Hienosti osasit suojautua auringonpaisteelta! Kesäsateessa on se hyvä puoli, että silloinkin tarkenee kuitenkin olla parvekkeella!

    t. Viivi ja Säde

    VastaaPoista
  2. Omat rutiinit ovat kissalle parhaita ja niitä on helpointa noudattaa kotona. Mäkin olen joskus ollut hoidossa ja siellä rutiinit ovat menneet sekaisin. :) Nyt on kuuma ja kuulemma yhä vaan lämpenee.
    Kollo

    VastaaPoista
  3. Tarkat rutiinit on tärkeitä! Muuten menee kaikki hommat ihan pieleen! Ja aamusta se vasta tärkeää onkin, muuten on koko päivä pilalla.

    Kamalasti sulla kyllä on tuota tarkkailuhommaa, ei ihme että väsyttää.

    VastaaPoista
  4. Viivi ja Säde: Mä en välitä maata ihan auringossa vaan mieluummin varjossa. Eikä sade ole yhtään paha.

    Kollo: Järjestys se olla pitää asioissa.
    Ei tarvitsisi lämmetä, kyllähän me nyt muutenkin taretaan turkit päällä.

    Friede ja Figo: No eipä tuolla paljon pääse mun valvovien silmien ohi.

    VastaaPoista