Kattihaaste #6: Lavuaari

Mä osallistun tähän kattihaasteeseen kuvilla mun lapsuudesta - uusia kuvia ei oikein ole kun mä olen nyt iso tyttö eikä lavuaari enää kiinnosta niin paljon. Nykyään mä mieluummin kiipeilen kylppärissä korkeuksissa kaapin ja hyllyn päällä.

Kyllä mä kuitenkin istun vieläkin aina lavuaarin vieressä  seuraamassa tarkkana mamman puuhailuja niin kuin kaikkia sen hommia joka paikassa.

Hana auki !

tämä on mun paikka

ottaisin nyt torkut

                                            

Taulu auringossa - ja kissa

Meillä yritettiin tänään justeerata yhden taulun ripustusta mutta mä parkkeerasin sen eteen koska aurinkoinen alkoi paistaa ihanasti juuri siihen. Mamma tuumasi että ”no ole sitten siinä mutta se maksaa kyllä pari poseerausta”.

 
Sen jälkeen mä istuin tosi pitkään parvekkeella kun aurinko kiersi sinne. Mutta ei sitä jaksettu enää kuvata, niitä kuvia on jo niin paljon.
                                 

Haisulin kuritusta

Meillä kävi vieraita ja ne toi mulle kaikenlaisia kivoja tuliaisia. Mammaa kiinnosti varsinkin yhden yrttihiiren vaikutus muhun koska se oli lukennut, että monet blogikissat tulee sellaisesta ihan pöhköiksi. Minttulelut ei ole koskaan vaikuttanut muhun mitenkään, mutta kun tässä hiiressä on vielä valeriaanaakin se oli utelias näkemään huumaantuisinko mä siitä ihan höperöksi.

Mutta en mä taaskaan tullut yhtään tavallista hassummaksi, on vaan ihan kiva kurittaa sitä valkoista hiiren möhkälettä.

                                             

                                                        

Heippa, tänään on

mun synttärit! Mä täytän kolme vuotta. Mamma yritti kiireessä ottaa musta joitain tyhmiä merkkipäiväkuvia ja arvatkaa kuka poseerasi – ei ainakaan Minni 3 v. Tuli taas vain tuollaisia huonoja heilahtaneita, mutta siitä viis. Mä oon ollut tänään jotenkin riemu rinnassa, leikkinyt ja hassutellut.

                          
Eilen tuli Zooplussan paketti ja siellä oli huippuhauska uusi lelu, sellainen kalanmuotoinen led-valojuttu. Mä oon juossut hulluna sen perässä. Ja sitten siellä oli paljon Cosma Snackies -herkkuja, joita ilman mä en voi elää, ne on niin hyviä. Mä söisin ne ne putkilot tyhjiksi pikavauhtia jos vain saisin.

                                                 

                                              
Huomenna meille tulee vieraita ja varmaan mua juhlitaan. Ainakin ne tykkää musta kovasti, kyllä mä varmasti oon keskipisteenä. 

Mä Minnie

mestariloikkaaja oon! Näin hienoja loikkia teen -
ei joka tyttö näitä osaa, ehei.

Näin

Mua siivottiin

ja sitten se vielä videoitiinkin! En tietenkään tykännyt kun mun turkissahan ei ole koskaan mitään pölyä niin kuin pöydillä ja kuvaaminen nyt on aina :(. Voi tota mammaa.

           
                                                  

Videoita

Mamma innostui jostain syystä yhtenä kylmänä aamuna videoimaan mua parvekkeella - ja arvatkaa teinkö yhteistyötä :(
Niinpä näissä saa enimmäkseen katsella mun takamusta, vaikka se välillä yrittikin tulla melkein suuhun kameransa kanssa. Ei näissä tapahdu mitään erikoista - ihan vaan mun tavallista hillumista  siellä.

                                         

Mä kerron

Tashalle kiitos kivasta tunnustuksesta.

                  

Tunnustuksen saajan pitää:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Tässä tulee nyt vähän enemmänkin asioita, mutta tulkoon:

Mamma voi ohjailla mua kädenliikkeillä paikasta toiseen – musta on oikein kiva leikki kulkea sen käden perässä. 

Melkein aina kun mamma puhuu puhelimessa mä haluan, että sen huomio kiinnittyy muhun eikä siihen puhelimeen. Rupean tekemään temppuja ja naukumaan. Joskus se on sulkenut mut  kylppäriin tai parvekkeelle kun on ollut vähän tärkeämpi puhelu.

                                              

Iltaisin kun mamma käyttää läppäriä sängyllä mä tykkään mennä makaamaan näppäimistölle ja katselen mammaa silmiin. Siinä se sitten silittelee mua eikä raski heti siirtää pois. Mä tykkään kauheasti silittämisestä, se hurisuttaa mua.

                                     

Mä tykkään myös kun mamma kantelee mua sylissä pitkin huoneistoa ja mä saan katsella kaikkea vähän korkeammalta. Kun mä haluan kantamista mä meen sen jalkojen juureen, nousen takatassuille ja kurkottelen ylös sylkkyyn.

Mä nukun melkein aina nojaten mamman nilkkaan tai sääreen, peiton alla tai päällä. Se osaa pitää jalat aika hyvin paikoillaan. Mulla on hassu tapa aina ensin seistä vähän aikaa etutassut sen jalalla ja sitten vasta asettua nukkumaan.

Aamulla mä nousen aikaisemmin ja annan mamman nukkua jonkin aikaa, mutta sitten alan naukua sitä hereille pitämään mulle seuraa. Aika hyvin se tottelee kun ei jaksa kuunnella mua. Sen pitää rapsutella ja silitellä mua ja päästää parvekkeelle. Sitten mä pidän silmällä sen aamiaisen laittoa ja kun kalkkunaviipaleet on leipien päällä juoksen vaatimaan osani – syön ihan pikkuisen valmiiksi paloiteltuna. 

 

Mulla on uusi herkkuruoka – Cosma snackies – hyvänmakuisia kylmäkuivattuja 100% lihan- tai kalanpaloja. Ne on aivan parasta, mä syön ne aina heti. 

Mä oon kova juomaan vettä ja se on hyvä koska mä syön yleensä vain kuivaruokaa. Mun suosikki juomapaikka on makuuhuoneen pöydällä. Siitäkin mä tykkään, että mamma ruiskuttaa pienellä muoviruiskulla vettä mun suuhun sen jälkeen kun se antanut mulle Barbivet-pilleriä.

Mä oon helposti käsiteltävä katti. Mulle saa annettua lääkkeet ja leikattua kynnet ilman taisteluja ja pyyheliinoja. Kääntelen vain päätä pois jos en halua jotain mutta otan sitten lopuksi.

                    

Mä laitan tän tunnustuksen eteenpäin Myrskylle, Paavolle ja Harmille, Lissulle, Sonjalle sekä Magnukselle, Felixille ja Esterille.  

Tänne tulikin kesä

vielä takaisin ja on saatu paistatella ihanassa auringossa. Mä otin sitä huolellisesti joka puolelle ja sain varmaan paljon D-vitamiinia.