Ollaan kilttejä!
tiistai 31. joulukuuta 2013
sunnuntai 22. joulukuuta 2013
lauantai 21. joulukuuta 2013
Kyytiä tontuille
Ensin täytyy laittaa tähän kuva kortista, joka riemastutti mammaa erityisesti. Paitsi että se on hauska, se tuli miespuoliselta kaverilta, joka ei edes tykkää kissoista! Olisikohan mieli muuttumassa..
Minä puolestani olen pitänyt silmällä ja vähän kurittanutkin noita tonttuja, joita tänne on taas ilmaantunut. Ei niiden kannata ruveta liikaa pomoilemaan, kyllä me osataan mamman kanssa olla kilttejä muutenkin.
Minä puolestani olen pitänyt silmällä ja vähän kurittanutkin noita tonttuja, joita tänne on taas ilmaantunut. Ei niiden kannata ruveta liikaa pomoilemaan, kyllä me osataan mamman kanssa olla kilttejä muutenkin.
torstai 12. joulukuuta 2013
Epäkunnossa
Meillä on ollut kaikenlaista pientä harmia viime aikoina, yksi sun toinen asia on epäkunnossa. Bloggailukin jäi tauolle, koska mamman läppärin näytössä on vikaa eli sen saa toimimaan vain satunnaisesti. Se viedään kohta korjattavaksi, mutta se kestää sitten kauan jos joudutaan tilaamaan uusi näyttö Saksasta tai USAsta. Mamma sai nyt lainaksi kaverin varakoneen, mutta se on vielä kovin outo ja käytössä vain vähän.
Meiltä pimahti myös digiboksi. Mamma haluaa uuden boksin lisäksi uuden TV:n eikä valitseminen ole ihan helppoa. Jos tutkii asioita netistä, löytyy kovin monenlaisia arvosteluja ja mielipiteitä. Kunnon tallentava boxi (tai ulkoinen kovalevy) pitää olla koska halutaan katsoa ohjelmat oman aikataulun mukaan. (Vinkkejä..)
Kovin vauhdikkaasti eivät asiat nyt suju koska mammakin on epäkunnossa. On pitänyt juosta monen monissa tutkimuksissa, joiden tulokset saadaan ensi viikolla.
Mä olen ollut aivan mahdottoman kiltti enkä ole komennellut mammaa juuri ollenkaan. Se on kovasti kiitellyt mua. Parvekkeella haluan kyllä käväistä, mutta ei sinne viitsi jäädä. Katselen vain välillä ikkunoista ulos.
Mä autoin mammaa joulukorttien kirjoituksessakin ja laittamisessa tuohon punaiseen kuoreen.
Meiltä pimahti myös digiboksi. Mamma haluaa uuden boksin lisäksi uuden TV:n eikä valitseminen ole ihan helppoa. Jos tutkii asioita netistä, löytyy kovin monenlaisia arvosteluja ja mielipiteitä. Kunnon tallentava boxi (tai ulkoinen kovalevy) pitää olla koska halutaan katsoa ohjelmat oman aikataulun mukaan. (Vinkkejä..)
Kovin vauhdikkaasti eivät asiat nyt suju koska mammakin on epäkunnossa. On pitänyt juosta monen monissa tutkimuksissa, joiden tulokset saadaan ensi viikolla.
Mä olen ollut aivan mahdottoman kiltti enkä ole komennellut mammaa juuri ollenkaan. Se on kovasti kiitellyt mua. Parvekkeella haluan kyllä käväistä, mutta ei sinne viitsi jäädä. Katselen vain välillä ikkunoista ulos.
sunnuntai 17. marraskuuta 2013
Not just
a pretty face.
Mä olen niin paljon muutakin. Esimerkiksi erittäin taitava urheilija. Mitkä tahansa kiipeilypuut ei tälle tytölle riitä vaan mun täytyy päästä todellista taitoa ja tasapainoilua vaativien ovien päälle harrastamaan mun lempiurheilua. Mamma tietää tämän ja jättää usein makuuhuoneen kaappien ovet vähän raolleen.
Mä olen niin paljon muutakin. Esimerkiksi erittäin taitava urheilija. Mitkä tahansa kiipeilypuut ei tälle tytölle riitä vaan mun täytyy päästä todellista taitoa ja tasapainoilua vaativien ovien päälle harrastamaan mun lempiurheilua. Mamma tietää tämän ja jättää usein makuuhuoneen kaappien ovet vähän raolleen.
keskiviikko 13. marraskuuta 2013
Piiloutumisyritys
Mä yritin livahtaa piiloon verhon taakse ikkunalaudalle kun sain tarpeekseni poseeraamisesta. Ei auttanut, sielläkin kuvaamista vaan jatkettiin.
Mitähän mun pitäisi tehdä tolle mammalle.
sunnuntai 10. marraskuuta 2013
Kuvauksia
iltapäiväauringossa.
Kun mamma ei juuri koskaan ehdi saada kuvia mun leikeistä ja hassutteluista, haluaa se saada edes jonkinlaisia poseerauskuvia. Ja koska mä en tunnetusti siitä tykkää niin suuri osa kuvista deletoidaan aina mun happaman ilmeen vuoksi. Mammaa se harmittaa koska mä olen yleensä leppoisan ja tyytyväisen näköinen kissa.
En näytä kovin hilpeältä näissäkään.
Kun mamma ei juuri koskaan ehdi saada kuvia mun leikeistä ja hassutteluista, haluaa se saada edes jonkinlaisia poseerauskuvia. Ja koska mä en tunnetusti siitä tykkää niin suuri osa kuvista deletoidaan aina mun happaman ilmeen vuoksi. Mammaa se harmittaa koska mä olen yleensä leppoisan ja tyytyväisen näköinen kissa.
En näytä kovin hilpeältä näissäkään.
maanantai 4. marraskuuta 2013
5 v. !
Tänään on mun syntymäpäivä, mä täytän kokonaista viisi vuotta!
Mä olen iso tyttö nyt ja oikein kiva kissa, vaikkakin komentelen mielelläni mammaa.
Valokuvaamisesta mä en edelleenkään tykkää ja siksi ei saatu otettua mitään kunnon syntymäpäiväpotrettia. Pienenä kameralla osoittelu ei mua häirinnyt ja mamma harmittelee, ettei silloin kuvannut mua enempää. Ihaili muuten vaan. Ja ihailee vieläkin koska mä olen söpö näin isonakin tyttönä.
Valokuvaamisesta mä en edelleenkään tykkää ja siksi ei saatu otettua mitään kunnon syntymäpäiväpotrettia. Pienenä kameralla osoittelu ei mua häirinnyt ja mamma harmittelee, ettei silloin kuvannut mua enempää. Ihaili muuten vaan. Ja ihailee vieläkin koska mä olen söpö näin isonakin tyttönä.
perjantai 25. lokakuuta 2013
Mikäs ohjelma
laitetaan, kysyi mamma, kun se löysi mut täältä.
Hieno, mutta ei vettä, kiitos.
Alkoivat sitten kylässä olleen ystävän kanssa suunnittelemaan kissanpesukonetta, joka olisi malliltaan näiden höyrykaappien kaltainen. Huljuttelisi lempeästi kissan puhtaaksi ja puhaltelisi sitten kuivaksi. Olisi kuulemma tarvetta tuollaiselle laitteelle.
On se höpsö.
On se höpsö.
tiistai 22. lokakuuta 2013
Vastahakoinen ulkoilija
Mä istuskelin mamman kanssa parvekkeella kun yht'äkkiä alhaalta kuului surkeaa naukumista. Meidän puistoon oli tuotu ulkoilemaan kaunis valkoinen itämainen kissa. Ei ollut yhtään hyvä ajatus sen mielestä. Kahisevat lehdet tassujen alla oli selvästi aivan kamala asia. Mitähän se olisi tykännyt lumesta, onneksi sitä ei täällä vielä ole.
Täällä parvekkeella on turvallista olla.
lauantai 12. lokakuuta 2013
Ruskaa
Mun parvekkeelta näkyy näin värikäs maisema tähän aikaan vuodesta. Me ei väsytä ihailemaan sitä.
Ihailun välissä voi hypätä mamman syliin rapsuteltavaksi.
tiistai 8. lokakuuta 2013
Kun olin pieni
ja asuin vielä mun kasvattajatädin luona otettiin musta ja mun sukulaisista paljon kuvia. Joitakin niistä on jo nähty täällä eikä tässäkään ole vielä ihan kaikki, mutta nämä saavat nyt riittää.
Loka-marraskuussa 2008 sai kolme kissaemoa vauvoja ja pentueet nimitettiin E- F- ja G-pennuiksi. Minä ja mun kaksi veljeäni oltiin G-pentuja ja mä sain nimen Gorgonzola, joka oli mamman mielestä aika kamala. Olisi pienelle sievälle tytölle voinut keksiä nätimmänkin nimen, eikä mitään juustoa vaikka mun hännänpäässä olikin ihan pikkuisen valkoista väriä.
Mutta mamma on erittäin tyytyväinen ja onnellinen siitä että valitsi juuri minut ikiomakseen. Pentuaikoina mä kyllä koettelin sen hermoja kun olin mahdottoman villi ja vilkas, mutta nyt se ei osaa kuvitella sopivampaa kissaa itselleen. Kiltti, leikkisä ja hellyydenkipeä olen enimmäkseen, mutta osaan olla myös pippurinen ja ilmaista mielipiteeni napakasti jos jokin asia ei miellytä. Mun ääneni on hyvin vivahteikas ja sanavarasto laaja ja monipuolinen, mä tykkään käydä pitkiä keskusteluja mamman kanssa.
Sekin on mammasta kivaa, että mun ilmeeni on lempeämpi kuin yleensä russi-kissoilla, jotka näyttävät usein aika tuimilta vaikka ystävällisiä ovatkin.
Kaikki kuvat kasvattajan FI*Zarin
************* ************ ****************
Mun blogissa oli viime viikolla taas paljon kävijöitä USAsta. Tällä kertaa ne tulivat PawNation -nimiseltä sivustolta, johon yksi Paul Ciampanelli oli laittanut jutun musta.
http://www.pawnation.com/2013/10/02/meet-minnie-the-russian-blue-cat/
Mammaa ihmetyttää kovasti, että jossakin Los Angelesissa oli teksteistä ja kuvista päätellen tutkittu mun blogia aika tarkkaan. Mutta ihan kiva juttuhan se oli.
Loka-marraskuussa 2008 sai kolme kissaemoa vauvoja ja pentueet nimitettiin E- F- ja G-pennuiksi. Minä ja mun kaksi veljeäni oltiin G-pentuja ja mä sain nimen Gorgonzola, joka oli mamman mielestä aika kamala. Olisi pienelle sievälle tytölle voinut keksiä nätimmänkin nimen, eikä mitään juustoa vaikka mun hännänpäässä olikin ihan pikkuisen valkoista väriä.
Mutta mamma on erittäin tyytyväinen ja onnellinen siitä että valitsi juuri minut ikiomakseen. Pentuaikoina mä kyllä koettelin sen hermoja kun olin mahdottoman villi ja vilkas, mutta nyt se ei osaa kuvitella sopivampaa kissaa itselleen. Kiltti, leikkisä ja hellyydenkipeä olen enimmäkseen, mutta osaan olla myös pippurinen ja ilmaista mielipiteeni napakasti jos jokin asia ei miellytä. Mun ääneni on hyvin vivahteikas ja sanavarasto laaja ja monipuolinen, mä tykkään käydä pitkiä keskusteluja mamman kanssa.
Sekin on mammasta kivaa, että mun ilmeeni on lempeämpi kuin yleensä russi-kissoilla, jotka näyttävät usein aika tuimilta vaikka ystävällisiä ovatkin.
 |
| ihan pieni Minni ihmettelee |
 |
| Gilda-äiti kolmen lapsosensa kanssa |
 |
| tätikissa uusia pentuja katsomassa |
 |
| minä veljien keskellä |
 |
| uni pääsi yllättämään |
 |
| hei äippä |
 |
| hymyilytti jo pienenä |
 |
| ja välillä vähän huolestutti |
 |
| hassut mammat sikin sokin pentujen kanssa |
 |
| veli- ja sisarpuolia sikin sokin |
************* ************ ****************
Mun blogissa oli viime viikolla taas paljon kävijöitä USAsta. Tällä kertaa ne tulivat PawNation -nimiseltä sivustolta, johon yksi Paul Ciampanelli oli laittanut jutun musta.
http://www.pawnation.com/2013/10/02/meet-minnie-the-russian-blue-cat/
Mammaa ihmetyttää kovasti, että jossakin Los Angelesissa oli teksteistä ja kuvista päätellen tutkittu mun blogia aika tarkkaan. Mutta ihan kiva juttuhan se oli.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)