Mandy ♥

Silloin tällöin tässä blogissa on kirjoitettu kissasta nimeltä Mandy, joka asui kanssamme muutaman kuukauden vuonna 2010. Mamma yritti järjestää hänestä kaveria Minnille, mutta Minni oli eri mieltä.  

Mandy pääsikin sitten erinomaiseen uuteen kotiin ja mukava emäntä lähetteli sieltä kuulumisia ja kuvia, koska tiesi, että täällä ikävöitiin ihanaa pikku kisua.

Nyt pitkästä aikaa saimme iloksemme taas Mandyn kuulumisia ja kuvia.

Tässä ensin vanhempia, aikaisemmin saatuja kuvia.

                                      

Mandysta tuli ison Ekin pomo

Sitten aivan uusia kuvia :

Mandy ihmettelee väsynyttä koiraa

ja rentoutuu itsekin

Tässä Mandy kuulemma hiippaili tarkistamaan, mitä Ekin kipoissa on. Omat ruokakipot ovat työtasolla ikkunan edessä, ettei koira ehtisi tyhjentää niitä. Kovin syylliseltähän typy tuossa näyttää.. Sutjakkana on tyttö kuitenkin pysynyt, vaikka herkut maistuvatkin.

Hyvin voi Mandy-kulta. ♥

P.s. Moni muistanee, että Mandy on toisen söpöläisen, Mindyn (Peto sängyssä) sisko.

Aina ei

voi onnistua, ei edes joka kymmenes kerta.

                                         

oisitte edes eläviä..

Ei jaksa enääää..

Pääsiäisiloa

Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille

toivottavat Minni ja mamma

                                     

Herkkuhetki

Mamma,

mä oon ollut niin kiltti, ettei kiltimpi voisi olla. Sitä voisi nyt vähän arvostaa ja palkita. 

Esimerkiksi niillä mun uusilla lemppareilla, Kukkuu-herkuilla.

Ne maistuu mulle jopa paremmin nykyään kuin ne Cosmat, joita mä oon vuosikausia rakastanut.  Mamma ei voi ymmärtää miksi ne on muka niin herkullisia, kuivaa kanaahan ne on molemmat.

nom nom nam nam nam

Korukissat

Kissan viehkeä olemus on innoittanut taiteilijoita lukemattomiin asioihin, eikä se ole todellakaan mikään ihme.

Kissoista muusina olemme kirjoitelleet jo aikaisemmin.

Nyt on vuorossa kissakorut, joita on aivan valtavasti, vilkaiskaa vaikka. Toinen toistaan hurmaavampia, kaikkihan nuo olisi kiva saada.

 

Mammalla ei kuitenkaan ole montaa kissakorua ja harvoin hän näitäkään pitää, vaikka sieviä ovatkin. Cabouchonit tulivat lahjoina kauan sitten.

                          Tällaisia :                        

Tästä viimeisestä sinisestä kerroimme jo tuolla. Jostain syystä se on mamman suosikki.

Onkohan muilla mammoilla paljon kissakoruja?

Lököttelyä

Leppoisaa viikonloppua teille ja meille

toivottaa Minni