Mä olen ollut
ihmeissäni.
Luulin, ettei
mamma enää kirjoita musta kun oli vähän pitkä tauko.
Nyt se kuitenkin
alkoi kaivella esiin kuvia viime viikoilta ja taitaa siis jatkaa.
Pari viikkoa
sitten mä kävin eläinlääkärillä saamassa rokotukset ja
tarkistuttamassa mun veret. Barbivet-lääkityksen vuoksi niitä
pitää seurata, ettei fenobarbitaaliarvot nouse liian korkeiksi.
Hyvät ne oli edelleen. Mä saankin vain pienen murusen
pilleriä aamuin illoin, onneksi se riittää. Gabapentiiniä
saan myös, mutta se ei keräänny maksaan.
Mamma oli kyllä
yrittänyt pikku hiljaa vähentää Barbivet-annosta niin kuin oli
lääkärin kanssa aiemmin sovittu, ja pitkään vaikutti siltä,
että tulenkin toimeen ilman sitä. Mutta kerran mamma huomasi, että
mua tärisytti taas. Pakko sitä on siis edelleen jatkaa.
 |
| koppaan kotona |
 |
| huolestuneena lääkärin odotushuoneessa |
CatVetin
lääkäritäti avustajan kanssa yritti saada mun etutassusta verta,
mutta mä kiskaisin sen joka kerta pois niin, ettei ne onnistuneet. Kaksi hmistä ei pärjännyt
pienelle kissalle. Sitten ne otti sitä takatassusta, mitä mä en
paljon huomannutkaan. Sieltä lirui kuitenkin niin vähän, että
juuri ja juuri riitti.
Kotiin tultua
piti kiertää heti kaikki huoneet ja tarkistaa, että ne on
ennallaan. Sitten lepäsin väsyneenä ja annoin mamman passata ja
hellitellä kovia kokenutta mussukkaansa.
