maanantai 22. elokuuta 2011

Täällä mä taas

oon, korkeuksissa kylppärissä. Joitakin aikoja sitten mä valloitin peilikaapin trapetseilemalla sinne tyylikkäästi ikkunasyvennyksestä. Nyt mun teki mieli päästä myös vastapäisellä seinällä olevan avohyllykön päälle. Se olikin aivan helppoa, sen kuin vain loikkasin sinne ikkunalta, kumma etten oo tehnyt sitä jo aikaisemmin. 
Täytyy myöntää, että kun mä hyppäsin sinne ensimmäistä kertaa aiheutin mammalle taas sydämentykytyksiä - se kuuli kilinää ja kalinaa ja arvasi taas syyn olevan minussa. Puolustukseksi on heti sanottava, ettei mulle ole tällä välillä sattunut minkäänlaisia vahinkoja, nyt vain kävi tällainen pikkuinen. Mammaa tietysti harmitti sen posliiniesineen tippuminen, se kun oli siirtänyt sen olohuoneesta turvaan ylhäälle kylppäriin eikä ressu arvannut että mä keksisin mennä tällekin hyllylle.

Nyt mä oon siellä usein seuraamassa mamman puuhailuja. Kerran yritin hypätä sen olkapään kautta peilikaapin päälle, mikä ei sitten ollutkaan hyvä idea, mulle tuli äkkilähtö kylppäristä..


                               

8 kommenttia:

  1. Oot kyllä tosi taitava pomppimaan ja poseeraamaan! :) Cisu tietää, että kylppärissä kannattaakin hypätä mahdollisimman korkealle, niin Cisukin tekee. Jos jää joskus liian alas, voi saada hammastahnaa itseensä ja se on kauheaa, sekin osataan neuvoa kokemuksesta.

    ***
    Luin muuten tuon edellisenkin postauksen tuoreeltaan, muttei tullut silloin kommentoitua, kun oli jotain muuta, ehdin vain lukea. Mutta mieleen se on palannut monta kertaa. Tsemppiä ikävän (mutta onneksi näemmä kurissa pysyvän) sairauden kanssa ja harmittelut minunkin puolestani, ettei kasvattajalta tullut tukea silloin kun sitä olisi eniten tarvittu.

    VastaaPoista
  2. Sää oot niin kekseliäs ja nätti. Sun pitäisi saada rinsessakruunu (kato meijän blogista, seillä on näytteitä!).

    VastaaPoista
  3. Vitsit sä oot rohkea ja ponteva! Ei sillein niinku Veli Ponteva vaan että jaksat pompata tosi ylös. Mullekin tulee joskus himo päästä yläkaappeihin ja sillon tarvitaan vain anova katse ja kohta olenkin jo ihmishissin avulla ylhäällä. Onneksi alla on sänky, johon voi pompata helposti alas.

    VastaaPoista
  4. Joo, ehdottomasti rinsessakruunu sulle! Kaikki, jotka on noin kauniita ja fiksuja (ja rinsessoita), ansaitsee rinsessakruunun.

    Me ei päästä tuollasiin paikkoihin. Ei ole mistä hypätä :( Mutta pääsee sentään ovien ja kirjahyllyjen päälle. On sekin jotain.

    VastaaPoista
  5. Taitava olet kuin tuonne korkealle pääset! Ja yhdyn edellisiin kommentoijiin. Kruunu Minnille!

    VastaaPoista
  6. Jenni: Kiitos tsempistä! Kasvattajan tukea olisi kyllä tarvittu diagnoosin selvittyä. Mutta toistaiseksi voi kuitenkin olla tyytyväinen että lääkkeet auttavat ja kissa on pirteä. Joskus vähän liiankin - pikku apina ;)

    Musta ja Harmaa: Voi kiitti:) Joko Mustalla on oma kruunu?

    Mindy: Sulla on hyvät palvelijat kun ne ymmärtää sua katseesta ja heivaa ylös. Kyllä mäkin tarvin joskus alastulossa apua, mutta mun pitää naukua että se huomataan.

    Friede ja Figo: No kaikkien meidän rinsessojen pitää nyt sitten saada se kruunu. Mä meen kohta valitsemaan.

    Ovet ja kirjahyllythän ne vasta jotain onkin!

    Naukulan Mamma: Kiitos kiitos ;)

    VastaaPoista
  7. Eli teilläkään ei vielä olla ymmärretty sitä, että koriste-esineiden paikka EI ole missään ylähyllyllä, vaan mieluummin laatikoissa, joissa ne ei häiritse ketään.... Mutta hienoja poseerauskuvia! Tuolta on hyvät näkymät!

    t. Viivi ja Säde

    VastaaPoista
  8. Viivi ja Säde: Ennen Minnin saapumista suurin osa koriste-esineistä siirtyi kaappeihin (kiva pitää piilossa kauniit esineet :-(. Täysin ei kuitenkaan ymmärretty neidin korkeuksien kaipuuta ja taitoja :(

    VastaaPoista